Koisat
Koisaperhoset (mm. jauho- ja keittiökoisa) ovat ennen kaikkea elintarvikkeiden tuholaisia! Suomessa on tavattu myös heinä/kaakao- (Ephestia elutella) ja mantelikoisia (Ephestia/Cadra caudella), mutta hyvin harvoin ne ainakaan Suomessa aiheuttavat merkittävää vahinkoa.
Jauhokoisa (Ephestia kühniella) on pahimpia ja sitkeimpiä tuholaisia erityisesti myllyissä ja leipomoissa. Kodeissa haittaa aiheuttavat leipomotuotteissa esiintyvien toukkien lisäksi myös huoneilmassa lentelevät aikuiset perhoset, joita voidaan helposti luulla esimerkiksi vaatekoiksi.
Jauhokoisan toukka elää erityisesti myllyissä ja leipomoissa ja sielläkin ennen kaikkea vehnäjauhoissa. Sitä on tavattu myös muissakin leipomotuotteissa, ei kuitenkaan koskaan jyvissä. Toukka erittää hämähäkinseittiä muistuttavaa rihmaa, joka aiheuttaa ennen kaikkea jauhojen paakkuuntumista. Paakkuuntunut massa sisältää runsaasti myös toukkien tummia ulostehiukkasia. Aikuinen perhonen ei nauti ravintoa. Se lentää öisin ja istuu päivisin hämärässä ja varjoisissa paikoissa siivet suljettuina. Laji kestää pakkasta melko hyvin, lyhyen aikaa jopa -15°C.
Keittiökoisa (Intian jauhokoisa) (Plodia interpunctella) taas aiheuttaa ennen kaikkea hygieenistä haittaa likaamalla kuivat tuotteet jätöksillään ja ulosteillaan.
Keittiökoisa on paha tuholainen erityisesti lämpimien maiden kuivahedelmätuotannossa. Suomeen se on levinnyt tuontitavaroiden (mm. kuivattujen hedelmien, manteleiden, pähkinöiden, makeisten ja rohtojen) mukana. Toukat kehräävät valkoista seittikudosta, johon myös niiden ulosteet kerääntyvät. Täysikasvuinen toukka vaeltelee ja koteloituu jonnekin koloon tai rakoon kauaksikin kasvupaikastaan. Keittiökoisa ei kuitenkaan kestä Suomen normaaliksi laskettavaa talvea kylmillään olevissa varastoissa.
Tunnistus
Aikuisen jauhokoisan siipien kärkiväli on noin 2 cm. Sen etusiivet ovat lyijynharmaat ja niissä on poikittain tummia ”siksak”-kuvioita. Jauhokoisan toukat ovat myös noin 2 cm pitkiä vaaleita, harvakarvaisia ja pehmeitä. Niiden selkäkarvojen tyvessä on keittiökoisan toukkien selästä puuttuva tumma pilkku.
Aikuisen keittiö- eli Intian jauhokoisan siipien kärkiväli on taas noin 1,5 cm. Sen etusiivet ovat tyvestään vaaleanharmaat mutta kärjestään taas tiilenpunaiset. Sen toukat ovat myös noin 1,5 cm pitkiä ja vaaleankeltaisia, mutta niiden selkäkarvojen tyvestä ei kuitenkaan löydy jauhokoisan toukan tummaa pilkkua.
Mitä voin tehdä itse?
Jauhokoisan torjunta on haasteellista, sillä sen toukat voivat jauhopölyn myötä levitä rakennuksen kaikkiin osiin. Koska torjunta-aineiden käyttö myllyissä ja leipomoissa on hankalaa, vaaditaan jatkuvaa valppautta, jotta jauhokoisan kanta pysyy niin pienenä, ettei siitä ole merkittävää haittaa. Torjunnan perustan muodostavatkin säännölliset tarkastukset, tuotannon laitteiden puhtaanapito sekä nopea tuotekierto. Myös tuote- ja varastotilat olisi pyrittävä pitämään mahdollisimman kylminä.
Keittiökoisille aroille tuotteille kuten manteleille, pähkinöille ja rusinoille suositellaan taas viikon kestävää pakastamista (-25-30°C). Mikäli keittiökoisan aiheuttamaa saastumista ei kuitenkaan huomata ajoissa, saattaa myös niiden torjunta olla hankalaa, sillä toukat ovat taipuvaisia vaeltelemaan. Pahasti saastuneet tuotteet on silloin hävitettävä kokonaan – lievästi saastuneet voidaan yrittää pelastaa. Saastunut tila on kuitenkin käsiteltävä ammattilaisen voimin, joten ottakaa viimeistään silloin yhteyttä meihin.
Mikäli koisaongelmanne ei ratkea ennaltaehkäisevin keinoin, ottakaa yhteyttä meihin. Me hoidamme sen!
Koisien torjunta
Ensin tilanteen selvitys ja kohteeseen yksilöidyn torjuntasuunnitelman tekeminen. Sen jälkeen tehokas ja laadukas torjuntakäsittely.
Käytämme torjunnassamme erilaisia menetelmiä jotta saavutamme parhaan mahdollisen lopputuloksen mahdollisimman nopeasti. Pyrimme myös välttämään mahdollisimman paljon biosidien käyttöä.
Lisätietoja käyttämistämme torjuntamenetelmistä saatte ammattituholaistorjujiltamme. Ottakaa yhteyttä meihin!